Antiikkitelkkari

[Asmo Kohler]

*Yleisön pyynnöstä alan julkaisemaan Suomen ydinaavikoitumisen
nykytilastamme kertovaa faktaa.
M.T.05.05-08. Ilmatieteen laitos.

PAIKKA SADE mm.
_________________
Helsinki
Kiikkala
Turku 0,2mm
Jormala
Pori
Niinisalo
Tampere 1,5
Jokioinen 3,7
Lahti
Utti

L.ranta
Mikkeli
Ilomantsi
Joensuu
Kuopio
Viitasaari
Jyväskylä
Ähtäri
Kauhava
Vaasa 0,4

Ylivieska
Kajaani
Ruukki
Pudasjärvi
Suomussalmi
Kuusamo 0,1
Rovaniemi
Pello 1,7
Salla 0,1
Sodankylä 1,4

Muonio 0,1
Kilpisjärvi 1,0
Ivalo 0,3
Utsjoki 0,1

*KESKIARVO= 34kpl/ 0,31mm
Keskisadantavrk. 2mm/5vrk/10mm= 3,1%

JÄI -96,9% satamatta
_________________

*Aika huimaavat kertymät siis jälleen kerran ydinaavikoituvassa
maailmassamme. Toki voin tuoda esiin, että tällaisen tiedon jälkeen
totaalivedätystään korostaakseen samainen Ilmatieteen laitos tietoisena
siitä, ettei maassamme ole satanut liki 2kk aikaan vedättää pokkana, että:
"Viime aikoina on satanut tavannomaista enemmän. Kuukausisadannan
vaihteluväli oli ollut 20- 60mm välillä". Totuus tuosta kun on se, että
maassamme pitäisi normisataa 2mm/vrk. Eli edelläkerrottu on 33%-100%
normaalistamme. Ilmatieteen laitos valehtelee julkisesti 67% tiputtelun ja
ydinaavikoitumisellemme nykytyypillisen -33% vesitakadon olevan mielestään
NORMAALIA! Lisäksi kaiken huipuksi väittää nykytilanteen olevan
"tavannomaista vetisemmän ja enemmän!" Siltapaa ja ydinalan käskytyksen
mukaan näyttää tämä valtiolaitos etenevän kansallishuijauksissaan.

[Eemil Lind]

M.T.09.05-08.Tanskan insinööriliitossa uskotaan uusiutuvaan energiaan
"Energiasuunnitelma 2030"- nimisen raportin (ES). Sen tekoon osallistui 1
600 insinööriä ja muita energia-asiantuntijoita. ES:stä sijoitukset
uudisenergiaan ovat ekologisesti ja taloudellisesti hyvin perusteltuja.
Samoin varteenotettavia vientimahdollisuuksia. Uudisenergia tulee rajusti
lisääntymään. Tanska pääsee v.2030 pitkälle kokonaan uudisenergiaan.
Arvellaan 50% osuutta jo silloin.

Kasvihuonepäästöistä poistuu 60% ja näin säästyy 15 miljardia kruunua/v.
Investointitulojen kasvuksi 30 miljardista 160 miljardiin v-30. Säästöä 845
petajoulesta 580 petajouleen. Suomessa 1 400 petajoulea. Teollisuus voi
vähentää 30%! Säästöä tästä 6 miljardia kruunua. Takaisinmaksuaika
investoinneista 6-7 vuodessa. Tähän budjetti 107 milj. euroa. Rakennusten
energiankulutuksen puolitus 2030. 15% tulisi aurinkoenergiasta. Sähköstä
pois 40%. Jo 2020 jälkeen rakennettavien talojen arvioidaan olevan JO
energianeutraalin. Energiasäästösäätiöön pannaan miljardi kruunua.

Liikenne Tanskassa vielä kasvaa 2%/v. Siitä tullaan poistamaan 20%
nykytasosta korvaamalla siitä biopolttoaineella. Viidennes sähköautoihin.
Rautateille lisäystä. Verotus suosimaan ympäristöystävällisiä autoja.
Kuljetuksiin 200 miljardia kruunua l. 27miljardia. Vähentäen
terveydenhuoltoa, ruuhkien ja ympäristönsuojelun menot. Huomattavasti
nykyistä suurempi osuus uusiutuvista lähteistä. Tuulipuolella Tanska suuntaa
merien offshoretuulivoimaan. ES:n tavoite on kaksinkertaistaa tuulivoimaansa
sähköstä huikeaan 60 prosenttiin!!!

Aurinkosoluille 2030 ennakoidaan 2% ja aaltovoiman 5% sähköntuotannosta.
Aaltovoimaa pidetään erittäin merkittävänä. Biomassasta ennakoidaan 30%
v.2030. Mukana biopolttoaineiden 20%. Biokaasuun luotetaan, samoin uuden
sukupolven biopolttoaineisiin. Näihin Tanska sijoittaa paljon.
Biopolttoainesektorikasvaa 20 miljardiin kruunuun 2,7miljardiin euroon.
Kolmannes 2030 voimaloista käyttää jo tehokkaita polttokennoja ja
lämpöpumput ovat arkilaitteita. Tutkimuksiin nostetaan 350 miljoonasta
miljardiin kruunuun. Valtio kevittää uudisenergiainvestointiriskittömämpiä
syöttötariffeja. "Saastuttaja maksaa periaatteella!"(Suomessa ydinalalle
moinen olisi ennenkokematonta!)

Suositellaan luopumista verotuksesta joka estää siirtymistä fossiileista
uudisenergiaan. Lentopetrolille veroa. Tanskassa on oleellisesti helpompaa
toteuttaa uutta energiapolitiikkaa. Valitettavasti meillä ei edelleenkään
olla valmiita sellaisiin toimiin, joilla kokonaisenergian kulutus saadaan
selvään laskuun ja uusiutuvan energian ja sitä tukevan teknologian käyttö
vahvaan nousuun.

U.B. Linström kehitys- ja ympäristökysymyksiin erikoistunen professorin
yleisöosastokirjoituslyhemnelmä.